Customer Executive
Haaste
Kun on kyse sekä Suomen että Euroopan Unionin rajaturvallisuudesta, järjestelmien käytettävyyden ja tietoturvan pitää olla kunnossa, eikä haavoittuvuuksia saa olla.
Ratkaisu
RASTI ja RATAS ovat tärkeitä tekijöitä Suomen rajavalvonnassa. Tiedon toteuttamat korkean turvallisuuden järjestelmät on arvioitu Euroopan parhaiksi.
Lue lisää palveluistammeAsiakkaasta
Rajavartiolaitos vastaa Suomen rajojen valvonnasta ja ulkorajaliikenteen rajatarkastuksista. Lisäksi se on Suomen johtava meripelastusviranomainen, jolle kuuluu myös ympäristövahinkojen johtovastuu merialueilla. Rajavartiolaitoksella on niin ikään rooli sotilaallisessa maanpuolustuksessa, ja se kouluttaa omia sodan ajan joukkoja rajaturvallisuustehtäviin.
Rajavartiolaitoksen 2 700 työntekijää pitävät huolta Suomen ja osaltaan myös Euroopan Unionin rajaturvallisuudesta. Rajaa heillä on valvottavanaan noin 4 000 kilometriä.
Vuonna 2018 rajanylityksiä kirjattiin noin 16 miljoonaa kappaletta.
Rajavartiolaitoksen kotisivut
Turvallinen Suomi
Toimivien ja turvallisten järjestelmien avulla Suomen raja-alueilta saadaan muodostettua reaaliaikainen tilannekuva. Myös matkustajien tiedot saadaan tallennettua ja tarkastettua luotettavasti.
EU:n edelläkävijä
EU:n tarkastajat arvioivat Rajavartiolaitoksen järjestelmät korkealuokkaisiksi ja totesivat, että muut jäsenvaltiot voisivat ottaa niistä oppia.
Helppoa yhteistyötä
Tieto on kehittänyt Rajavartiolaitokselle turvallisuuskriittisiä järjestelmiä 1990-luvulta lähtien. Pitkä kokemus varmistaa toimintaympäristön lainalaisuuksien huolellisen tuntemuksen.
Kiihtyvä rajaliikenne ja muuttuva turvallisuustilanne asettavat haasteita
Matkustajamäärät ovat kasvaneet ja rajaturvallisuuden tila on muuttunut viime vuosina. Tarve luotettaville ja turvallisille järjestelmille on kasvanut sitä mukaa, kun toimintaympäristö on muuttunut haastavammaksi Rajavartiolaitoksen näkökulmasta.
”Ennustettavuus nykyisessä toimintaympäristössä on heikentynyt. Joudumme varautumaan uudenlaisiin tilanteisiin ja reagoimaan niihin entistä lyhyemmällä aikajänteellä”, kertoo Rajavartiolaitoksen tietotekniikkayksikön päällikkö, everstiluutnantti Janne Kurvinen.
Omat vaatimuksensa järjestelmille asettaa se, että Rajavartiolaitos on kansallisesti keskeinen turvallisuusviranomainen. Järjestelmien käytettävyyden ja varmatoimisuuden täytyy olla korkealla tasolla, jotta rajavartija voi tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Myös tietojärjestelmien haavoittuvuudet on otettava huomioon ja minimoitava.
Rajatarkastukset ja rajavalvonta ovat toimintakenttänä erityisiä. Järjestelmätoimittajan pitää ymmärtää toimintaamme ja sieltä nousevia tarpeita.
Janne Kurvinen
Everstiluutnantti, tietotekniikkayksikön päällikkö, Rajavartiolaitos
Kriittinen osa kansallisen turvallisuuden infrastruktuuria
Viimeisimmässä Rajavartiolaitokselle tehdyssä tarkastuksessa EU-komission arviointiryhmä piti rajavalvonnassa käytettäviä järjestelmiä erityisen kiinnostavina.
Tiedon kehittämä rajatarkastusjärjestelmä RATAS tehostaa rajanylityspaikoilla matkustajien valvontaa sekä rajatarkastusten tekemistä. Järjestelmän avulla voidaan tallentaa matkustajatiedot ja suorittaa tarvittavat kyselyt sekä kansallisista että EU:n taustarekistereistä.
RASTI-järjestelmän avulla muodostetaan tilannekuva Suomen raja-alueilta. Järjestelmän avulla pystytään visualisoimaan rajalla liikkuvien partioiden havaintoja ja toimenpiteitä karttapohjaisesti.
”Kun puhutaan operatiivisessa toiminnassa käytettävistä järjestelmistä, tulee aina huomioida turvallisuuteen liittyvät tekniset haasteet, kuten integroinnit sekä rajapinnat eri järjestelmien välillä. Näiden asioiden hallinta ja tekninen toteutus ovat aina haasteellisia”, Kurvinen sanoo.
Rajojen valvonnan ja rajatarkastuksien laadukkuudella, ja sitä kautta myös käytettävillä tietojärjestelmillä, on välitön vaikutus Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Jos tietojärjestelmät eivät toimi, rajavartijoiden kyky suoriutua tehokkaasti tehtävistään heikkenee oleellisesti.
Janne Kurvinen
Everstiluutnantti, tietotekniikkayksikön päällikkö, Rajavartiolaitos
Pitkä kokemus vaativista järjestelmistä
Kurvinen sanoo, että avaintekijä toimivien ja turvallisten järjestelmien kehittämisessä on jo 1990-luvulla alkanut yhteistyö Tiedon kanssa. Kokemusta turvallisuuskriittisen järjestelmien rakentamisesta on kertynyt molemmin puolin isojen kehitysprojektien myötä.
”Tiedon henkilöstö tuntee Rajavartiolaitoksen tärkeät tietojärjestelmät. He myös ymmärtävät toimintaamme. Yhteistyö on muodostunut sujuvaksi vuosien saatossa”, Kurvinen sanoo.
Vuonna 2018 Tieto ja Rajavartiolaitos aloittivat projektin, jossa meripelastuksen johtamisen tietojärjestelmä uusitaan kokonaan. Uutta tietojärjestelmää hyödynnetään meripelastuksen johtokeskuksissa Turussa ja Helsingissä meripelastuksen johtamiseen ja siihen liittyvän tilannekuvan muodostamiseen. Järjestelmä tehostaa viranomaisten ja muiden pelastustoimintaan osallistuvien tahojen yhteistyötä.
”Minulle on jäänyt positiivinen kuva sekä yhteistyöstä Tiedon kanssa että heidän tuotteistaan. Kehitystyötä on tehty hyvässä hengessä”, Kurvinen sanoo.
Tiedon vahvuus on se, että he ymmärtävät, mitä Rajavartiolaitos tekee ja miten me toimimme. Tieto ymmärtää tarpeemme, mikä on pitkäaikaisen yhteistyön tulosta.
Janne Kurvinen
Everstiluutnantti, tietotekniikkayksikön päällikkö, Rajavartiolaitos
