Lifecaren toiminnot, kuten uudistettu lääkitysosio, sujuvoittavat arkea.
Head of data-driven care
Potilastietojärjestelmä piti päivittää kehittyvään ja monipuoliseen ratkaisuun parantamaan potilaiden hoitoa ja hoidon tuottavuutta.
Lifecare vastaa koko Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilastiedoista perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja erityishuollossa.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu 18 suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kuntaa: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri.
Sairaanhoitopiirin alueella on asukkaita lähes 200 000. Vuonna 2019 rekisteröitiin hoidettuja potilaita 78 000.
Työntekijöitä sairaanhoitopiirissä on noin 3 000. EPSHP:n keskuspaikka on Seinäjoen keskussairaala, joka on alueen erikoissairaanhoidon kulmakivi. Vuonna 2019 sairaalan päivystyksessä käytiin 23 800 kertaa ja leikkauksia suoritettiin 12 800.
www.epshp.fiEsimerkiksi Lifecaren uudistettu lääkitysosio helpottaa työskentelyä ja potilaiden lääkelistat pysyvät paremmin ajan tasalla.
Merkittävä osa terveydenhuollon ammattilaisten työajasta kuluu potilastietojärjestelmän parissa. Siksi on tärkeää, että järjestelmä ei aiheuta käyttäjälleen ylimääräistä kuormitusta.
Lifecare seuraa terveydenhuollon ja teknologian kehitystä. Se on alusta, jonka päälle voi rakentaa uutta ja johon voi integroida muita järjestelmiä.
Lifecare otettiin käyttöön koko EPSHP:n alueella marraskuussa 2019. Etelä-Pohjanmaalla perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat käyttäneet yhteistä potilastietojärjestelmää jo muutaman vuoden ajan.
“Elämä olisi hyvin hankalaa muulla tavalla. Jos potilas on käynyt terveyskeskuksessa, tiedot päivittyvät reaaliajassa ja löytyvät kahden napsautuksen takaa. Muuten jouduttaisiin menemään Kanta-arkistoon, jonne tiedot kirjautuvat parin päivän ja joskus viikkojenkin viiveellä”, Hemminki kertoo.
Järjestelmäuudistus vaati myös koko sairaanhoitopiirin henkilöstön kouluttamista. Koulutukset järjestettiin loppukesän ja alkusyksyn aikana.
“Koulutukset pidettiin testiympäristössä, jossa pääsimme naputtelemaan tietoja testipotilaille. Ei ollut luentoja vaan tekemällä oppimista”, kiittää Hemminki koulutuksen toteutustapaa.
“Laadukas koulutus on ehdoton edellytys sille, että suuri järjestelmäuudistus saadaan vietyä sujuvasti maaliin.”
Antti Hemminki
silmälääkäri, tietojärjestelmälääkäri, EPSHP
Antti Hemminki työskentelee silmälääkärinä Seinäjoen keskussairaalassa. Lisäksi hän toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tietojärjestelmälääkärinä. Hänen tehtävänään on toimia linkkinä IT-hallinnon suuntaan loppukäyttäjien edustajana. Hemminki toimii myös erilaisissa kehitysprojekteissa. Parhaillaan hän tutkii, kuinka tekoälyä voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa.
Lifecaren käyttöönoton yhteydessä henkilökunta pääsi ottamaan osaa koulutusten suunnitteluun. Myös Hemminki oli pohtimassa, millaista koulutusta keskussairaalan silmäkeskuksen väki tarvitsee.
Terveydenhoidon ammattilaiset viettävät merkittävän osan työpäivästään potilastietojärjestelmän parissa.
“Itselläni puolen tunnin potilasajasta noin 10 minuuttia menee Lifecaren kanssa. Lisäksi on vielä kirjallisiin tehtäviin varattu työaika erikseen. Siinä kyllä tulee päivittäinen ruutuaika täyteen”, Hemminki sanoo.
Hemminki korostaa, että potilastietojärjestelmän toimivuus näkyy siinä, miten paljon vastaanotolla on aikaa potilaan kohtaamiseen. Potilastietojen tulee löytyä nopeasti ja helposti, ja tietojen kirjaamiseen pitäisi kulua aikaa mahdollisimman vähän.
Lifecaren työkaluista Hemminki nostaa esille uudistuneen lääkitysosion, joka on helpottanut ja nopeuttanut työskentelyä.
“Aiemmin lääkelistojen päivittäminen oli hyvin hidasta. Nyt lääkkeiden lisääminen ja poistaminen toimii paremmin, ja lääkelistoja on mielekkäämpää pitää ajan tasalla Reseptikeskuksen suuntaan”, Hemminki kertoo.
Terveydenhuoltojärjestelmä tuottaa paljon dataa, minkä käsittelyyn myös Hemminki kaipaa uusia tehokkaita ratkaisuja. Lifecaren ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi puheentunnistus, joka nopeuttaa ja sujuvoittaa tietojen kirjaamista, ja jonka käyttöönotosta EPSHP ja TietoEVRY ovat käyneet alustavaa keskustelua.
“Puheentunnistus on nyt kuumaa tavaraa ja varmaankin tulee laajemmin käyttöön jo lähitulevaisuudessa”, arvelee Hemminki.
“Aivan varmasti jokaisen lääkärin toive on, että potilastietojärjestelmän käyttämiseen menisi mahdollisimman vähän aikaa.”
Antti Hemminki
silmälääkäri, tietojärjestelmälääkäri, EPSHP