Merkittävä kansallinen uudistus etenee positiivisessa vireessä.
Kesäkuun lopulla 2021 saimme kuulla uutisia: pitkälti toista vuosikymmentä valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus sai sinetin eduskunnan hyväksyessä sen. Äänestystulos merkitsi historiallista muutosta, jossa terveydenhoidon, sosiaalipalvelujen ja pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta perustetuille hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.
Väliaikaiset hyvinvointialueiden valmistelutoimielimet aloittivat työnsä jo kesällä 2021. Me Tietoevryllä ryhdyimme pikaisesti valmistelemaan tarvittavia toimenpiteitä, erityisesti kartoittamaan potilas- ja asiakastietojärjestelmien vaatimia muutoksia. Yleistä epätietoisuutta koettiin laajasti niin aikataulujen, muutosten pakollisuuden kuin sisältöjenkin suhteen sekä asiakkaiden että meidän puolellamme.
Alusta lähtien oli ilmassa positiivista virettä, että kyllä tästä porukalla selvitään. Yhdessä asiakasorganisaatioiden ja viranomaistahojen kanssa hahmoteltiin tarvittavia muutoksia ja niiden tärkeysjärjestystä. Organisaatiot kohtaavat uudistuksen hyvin erilaisista lähtökohdista: osa käyttää jo hyvinvointialueen kattavaa Lifecare-potilas- ja asiakastietojärjestelmää, osan ohjelmistokokonaisuus koostuu erillisistä järjestelmäosista ja -tuotteista. Muutokseen valmistautumisen keskellä on pitänyt myös huolehtia, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat, vaikka rinnalla kiri mittava hyvinvointialueiden esiselvityskokonaisuus.
Kuluneen vuoden aikana olemme toteuttaneet asiakkaillemme kymmeniä sosiaali- ja terveyspalveluiden esiselvityksiä, joihin osallistui yli 100 asiantuntijaamme. Selvitysprojektit ovat keskittyneet Lifecare-tuoteperheen toimintaan tulevilla hyvinvointialueilla. Avoimessa yhteistyössä asiakkaiden ja viranomaisten kanssa olemme kyenneet ratkaisemaan eteen tulleet haasteet, jotka ovat painottuneet etenkin tuleviin toiminnan linjauksiin.
Käsittelimme hyvinvointialueiden perustamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita myös asiakastapahtumamme, Pääkäyttäjäforumin, yhteydessä järjestetyssä seminaarissa ja paneelikeskustelussa. Keskustelua pohjustettiin esittämällä kysymyksiä, mitä näin kansallisesti merkittävä rakenteellinen muutos tarkoittaa: Miten palvelujen yhteensovittaminen onnistuu, pitävätkö aikataulut? Millaisia toiminnallisia haasteita kohtaamme? Miten tietojärjestelmät ja tiedon saatavuus voivat tukea muutoksessa?
Keskustelijoina päivän polttavia teemoja pohtivat Ismo Nokso, Kymsote; Jarmo Haukilahti, EPSHP; Sanna Hämäläinen, Päijät-Sote; Sole Salmijärvi, Kelan Kanta-Palvelut sekä allekirjoittanut ja Hanna Hulkko, Tietoevry. Keskustelussa painotettiin uudistuksen olevan ensi sijassa sote-organisaatioiden toiminnallinen muutos, jota tietojärjestelmät tukevat. Arjen sujuvuuden varmistamista muutoksen melskeissä pidettiin tärkeänä.
Yhteinen ymmärrys oli myös siitä, että kaikki ei tule olemaan valmista vuodenvaihteessa, vaan sote-uudistuksen maali porrastuu useampaan vaiheeseen. Rakennemuutos on niin merkittävä, että kansallista tukea varmasti löytyy. Myös yhteistyön ja avoimen viestinnän erityistä merkitystä korostettiin, sekä toimijoiden kesken että organisaatioiden sisällä. Yleisökin sai mahdollisuuden osallistua keskusteluun interaktiivisen sovelluksen avulla: vastauksissa paistoi sama positiivinen yleisvire muutoshaasteista huolimatta.
Yhteinen urakkamme jatkuu sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kymmenien muutosprojektien merkeissä. Projektien koko vaihtelee merkittävästi asiakasorganisaatioittain. Tulevat muutosprojektit ovat moninkertaisia verrattuna hyvinvointialueiden esiselvitysvaiheeseen.
Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, unohtamatta kustannusten kasvun hillitsemistä. Tietojärjestelmät voivat osaltaan tukea tavoitteiden saavuttamista. Olemme innolla ja ylpeydellä mukana toteuttamassa merkittävää kansallista muutosta.
Marko Pyy johtaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotehallintaa. Markolla on pitkä kokemus laajoista ICT-järjestelmäkokonaisuuksista sosiaali- ja terveydenhuollon parissa. Erityisenä vahvuutena Markolla on laajat monen toimijan ja toimittajan muodostamat järjestelmäkokonaisuudet, yhteentoimivuus, sote-integraatio ja tuotteistus.