Tietotulvasta toimivaan terveydenhuoltoon

Toisaalta digitaalisuus lisää mahdollisuuksia ennakoivaan terveydenhuoltoon ja potilaiden omahoitoon, joiden avulla vastaanotolle saapuvien potilaiden määrää voidaan vähentää. Oikein hyödynnettynä älyteknologia tarjoaakin terveydenhuollon ulottuville työkalut kustannusten alentamiseen, saatavuuden ja hoitotulosten parantamiseen, potilastyytyväisyyden lisäämiseen ja kansanterveyden yksilölliseen ennaltaehkäisemiseen. Tämä edellyttää kuitenkin edistysaskelia olemassa olevan datan tehokkaassa ja turvallisessa hyödyntämisessä.

Terveystietoa on jo nyt saatavilla enemmän kuin koskaan, ja datan määrä lisääntyy jatkuvasti terveydenhuoltopalvelujen digitalisoituessa. Tätä tietoa ei kuitenkaan vielä onnistuta hyödyntämään optimaalisella tavalla potilaskohtaisessa hoidossa.

Tietomäärä on niin valtava, etteivät hoitohenkilökunnan resurssit yksinkertaisesti riitä sen analysoimiseen. Siihen mihin ihminen ei pysty, koneet kuitenkin pystyvät. Tekoälyn avulla on mahdollista yhdistää ja analysoida potilaskohtaisia tietoja niin, että mahdolliset hälytyssignaalit havaitaan ajoissa.

Esimerkiksi Oma Kanta -palvelussa on nykyisellään nähtävillä kokonaisvaltaisesti potilaskohtaiset tiedot, mutta johtopäätökset ja potilaskohtainen ohjaus olemassa olevan datan pohjalta jäävät puuttumaan. Tiedon tehokkaammalla hyödyntämisellä voidaan edistää varhaista diagnoosia ja tukea yksilön terveyttä ennaltaehkäisevästi. Yhteiskunnalla on potentiaalia säästää valtavasti resursseja, jos reaktiivisesta terveydenhuollosta onnistutaan siirtymään kohti proaktiivista reagointia.

Potilasturvallisuus ensin

Nykyisellään potilastietojen potentiaalin hyödyntämistä jarruttaa datan hajautuminen eri ympäristöihin, jolloin kaiken saatavilla olevan tiedon yhdistäminen relevantin päätöksenteon tueksi on haastavaa. Lisäksi terveydenhuollossa käsiteltävän datan arkaluonteisuus ja kriittisyys sekä jatkuvasti muuttuvat sääntelytoimenpiteet edellyttävät syvää ymmärrystä käsiteltävän tiedon luonteesta ja sen hallinnasta potilasturvallisuuden varmistamiseksi myös poikkeusolosuhteissa.

Älykkäiden teknologioiden käyttöönotto ei yksin riitä, tarvitaan muutoksia infrastruktuurissa ja ekosysteemissä.

Hyvinvointialueilla on nyt loistava mahdollisuus näiden kehittämiseen. Potilaiden on voitava luottaa siihen, etteivät henkilökohtaiset tiedot joudu missään tilanteessa ulkopuolisten käsiin. On myös varmistettava, että terveydenhoitoalan ammattilaisilla on riittävät tiedot potilaiden hoitamiseen myös teknologian pettäessä. Tämä edellyttää ymmärrystä potilasturvallisuuden kannalta kriittisestä datasta ja sen suojaamista ja testaamista siten, että toiminta on resilienssiä ja potilaat ovat turvassa pahimmankin skenaarion toteutuessa.

Läpinäkyvyydellä luottoa

Tietoevryn avoimeen dataan perustuvat ratkaisut edistävät terveydenhuollon innovaatioita ja palveluiden vaikuttavuutta. Monipilvipalveluiden avulla tietoa voidaan hyödyntää turvallisesti sijoittamalla data joko julkiseen tai suvereeniin pilveen tiedon kriittisyyden perusteella.

Autamme asiakkaitamme luokittelemaan datan ja suojaamaan tiedon ja pääsyn siihen datan luonteen edellyttämällä tavalla. Samalla monipilvipalvelumme mahdollistavat tiedon integroinnin niin, että tieto on ehyttä, se on saatavilla heti ja tietosuoja on huipussaan. Ratkaisujemme avulla asiakkaamme voivat viestiä läpinäkyvästi ja luotettavasti myös potilaille, jolloin kynnys luovuttaa terveysdataa organisaatioiden hyötykäyttöön madaltuu.

Lue lisää suvereenista pilvestä ja tule kuuntelemaan aiheesta syvemmin asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa järjestettävään Tietoevryn Tech Talks -tapahtumaan 7.3.2023.

Artikkeli on alunperin julkaistu Content Housen tuottamassa asiantuntijajulkaisussa Helsingin Sanomien yhteydessä. Kirjoittaja: Mari Korhonen. Muokkaukset blogimuotoon: Tietoevry.