Digitalisaation edetessä on otettava kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon, jotta mikään ryhmä ei jäisi kehityksen ulkopuolelle.
Osa senioreista kokee, että he eivät pysy digitalisaation vauhdissa. Tietoevryn huhtikuussa 2024 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa teettämän kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen 65-vuotias tai vanhempi kokee, että heidän kykynsä toimia itsenäisesti on huonontunut palvelujen digitalisoitumisen myötä. Lisäksi 76 prosenttia suomalaissenioreista tarvitsee apua digipalveluiden käyttöön. Jopa 300 000 senioria ei ole käyttänyt digipalveluita lainkaan.
Olisikin siis olennaista, että digipalveluiden kehityksessä otettaisiin huomioon kaikkien kohderyhmien tarpeet, jotta mikään ryhmä ei jäisi niiden ulkopuolelle.
Digipalvelut sekä helpottavat että nopeuttavat arkista asiointia – varsinkin, jos välimatka fyysisten palveluiden, kuten pankkien tai terveyspalveluiden luokse, on pitkä. Asiointiin verkossa liittyy kuitenkin pelkoja, eikä yleinen keskusteluilmapiiri ole omiaan lisäämään luottamusta niiden käyttöä kohtaan. Digikeskustelu kaipaisi positiivisempaa ja kannustavampaa sävyä.
Digipalveluiden saavutettavuudessa olennaista on senioreiden toimijuuden vahvistaminen. Sen sijaan, että palveluita käytetään seniorin puolesta, tulisi niitä käyttää heidän kanssaan rohkaisten itsenäiseen asiointiin. Tekoäly ja robotiikka, sekä osallistava suunnittelu ovat välineitä, joilla palveluiden helppokäyttöisyyttä voidaan edistää.
Vastuullisessa yhteiskunnassa jokaisen organisaation ja yksilön tulisi kannustaa ja tukea omien lisäksi muiden digitaitoisuutta. Jokainen hyvä asiakaskokemus digipalveluissa lisää sujuvuuden ja osaamisen tunnetta, mikä vahvistaa itseluottamusta, ja kannustaa käyttämään palvelua myös uudelleen.
Saavutettavuuden huomiointi edellyttääkin yhteiskunnalta ja yrityksiltä vastuullisuutta ja konkreettisia tekoja.
Kirjoittajat
Tiina Häkkä, julkishallinnon asiakkuuksista vastaava johtaja, Tietoevry Tech Services
Emmaleena Niemi, Koordinaattori, Ikädigituki-hanke, Vanhustyön keskusliitto