31 tammikuuta 2022
Polvivamma, murtunut nilkka tai revähtänyt reisi? Huippu-urheilussa rasitusvammat ja loukkaantumiset voivat pahimmillaan pilata kokonaisen kisakauden. Mitä kaikkea urheilijan taustatiimeissä tehdään urheiluvammojen ehkäisemiseksi? Miten valmennusdataa voidaan hyödyntää?
Imatran SM-hiihtojen jälkeen urheilufysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri Marko Rossi oli tyytyväinen mies. SM-kisoissa menestyivät useat urheilijat, joiden alkukautta olivat varjostaneet loukkaantumiset ja erilaiset fyysiset haasteet. Rossi oli omalta osaltaan edistämässä hiihtäjien kuntoutumista.
Työssään Suomen hiihtomaajoukkueen ja Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan fysioterapeuttina Rossi on ollut mukana monien urheilijoiden harjoittelussa ja kuntoutuksessa. Työn painopiste on ollut enemmän vammojen ennaltaehkäisyssä.
"Fysioterapia on nykyään osa valmennusta. Mitä enemmän meillä on tietoa erilaisista haasteista ja riskitekijöistä, sitä paremmin harjoittelua voidaan ohjata niin, että urheilijalla on mahdollisimman paljon terveitä harjoituspäiviä.
Teemme paljon preventiivistä työtä eli ehkäisemme vammojen syntymistä. Se tarkoittaa erityisesti harjoituskuormituksen seurantaa, mutta myös riittävää voimaharjoittelua ja vaikkapa aktivoivia alkuverryttelyjä ennen harjoituksia."
Data auttaa kuntoutumaan
Rasitusvammat voivat Rossin mukaan aiheutua monesta eri syystä.
"Syynä voi olla esimerkiksi, että urheilijan kestävyys, voima tai liikkuvuus eivät ole riittävällä tasolla suhteessa harjoitusten aiheuttamaan kuormitukseen nähden. Näin voi käydä myös nuorille urheilijoille, jos harjoittelu on liian yksipuolista lajiharjoittelua eikä muuta liikuntaa juuri ole tukemassa urheilijan monipuolista kehittymistä.
Rasitusvamma on usein monen tekijän summa. Eri osatekijöiden merkitys vaihtelee suuresti urheilijoiden kesken. Mikä on kokonaiskuormitus, millainen on urheilijan vireystila, millaiset ovat psykososiaaliset tekijät, onko taustalla loukkaantumisia, miten on syöty ja niin edelleen. Fysioterapia ei auta, jos rasitusvamman syynä ovatkin haasteet urheilijan ravitsemuksessa. Huippu-urheilussa pienetkin asiat voivat olla ratkaisevia.
Erilaisista riskitekijöistä on nykyään paljon tutkimustietoa. Ne voivat liittyä esimerkiksi kehon mittasuhteisiin, hapenottokykyyn tai kehon puolieroihin. Terveystiedot ovat yksi osa palapeliä, samoin harjoittelusta syntyvä data."
Rossin mukaan paras lähtötilanne harjoitteluun on se, kun valmentaja tuntee hyvin valmennettavansa, urheilija osaa lukea omaa kroppaansa ja käytössä on lisäksi eri lähteistä koottua terveystietoa ja harjoitusdataa. Silloin voi tehdä analyyseja ja verrata tuloksia aiempiin. Loukkaantumistilanteissa data auttaa kuntoutumaan.
"Kun käytössä on dataa loukkaantumista edeltäneestä suorituskyvyn ja fyysisten ominaisuuksien tasosta, voidaan datan avulla miettiä, mikä on turvallinen harjoittelutaso kuntoutusvaiheessa, ja kuinka kuormituksen progression kanssa voidaan edetä. Kun testejä tehdään vuosittain samoilla kriteereillä ja muuttujilla dataa kertyy koko ajan lisää. Kun dataa on riittävästi, sen perusteella voi katsoa trendejä, tehdä monimuuttuja-analyysejä ja selvittää, altistavatko tietyt tekijät sairastumisriskeille tai mahdollisille loukkaantumisille. Datan perusteella valmentaja voi puuttua ajoissa esimerkiksi liialliseen kokonaiskuormitukseen."
Urheilijan fiilis on osa dataa
Vuokatti-Ruka on lumilajien olympiavalmennuskeskus, jossa urheilijoiden ja valmentajien tukena on moniammatillinen asiantuntijaverkosto. Urheilulääketieteen, urheilufysioterapian, urheilufysiologian, fysiikkavalmennuksen ja psyykkisen valmennuksen asiantuntijat ovat vahvasti mukana valmennusryhmien arjessa.
Olympiakomitean ja Tietoevryn yhteistyönä etenevä datahanke sisältää järjestelmäratkaisun, joka tuottaa tukiorganisaation tueksi lajille olennaista tietoa. Datan avulla harjoittelua voidaan kehittää ja reagoida harjoituskauden aikana tapahtuviin muutoksiin urheilijan hyvinvoinnissa.
Product Lead Matti Partanen Tietoevryltä korostaa urheilijan omien tuntemuksien merkityksen lisäksi urheilijan omaa kiinnostusta dataa kohtaan.
"Toisinaan sanotaan että ”ei voida mennä fiiliksellä” vaan pitää olla kovaa dataa. Urheilijan omat tuntemukset ovat kuitenkin tärkeitä. Kun nämä tuntemukset yhdistetään sensoreilta saatavaan dataan, saadaan parempi kokonaiskuva urheilijan tilanteesta kuin pelkän sensoridatan perusteella.
Kokeneet urheilijat osaavat yleensä kuunnella kehoaan nuoria urheilijoita paremmin. Data antaa urheilijalle mahdollisuuden oppia tulkitsemaan omia tuntemuksiaan nopeammin. Toki tämä vaatii urheilijalta ja valmentajalta kiinnostusta sekä datan seuraamiseen että dataan liittyvien muistiinpanojen tekemiseen. Tämän kiinnostuksen tuloksena urheilijalle muodostuu henkilökohtainen tietopankki, joka mahdollistaa niin urheilijalle itselleen kuin dataa tutkivalle henkilölle puhkeamassa olevien sairauksien ja loukkaantumisriskien ennustamisen.
Kaikkea urheilijan ei toki tarvitse oppia kantapään kautta, sillä tukiorganisaatiolla on käytössään myös huippu-urheilun tutkimustietoa", Partanen toteaa.
"Tutkimuksissa on osoitettu, että liian kevyen tai liian kovan harjoituskuormituksen lisäksi myös liian nopean harjoituskuormituksen kasvattamisen lisäävän selkeästi loukkaantumisriskiä. Vaikka tähän yleensä sortuvat kuntourheilijat alkuinnostuksessaan, myös huippu-urheilijan harjoitusohjelmaan tulee muutoksia esimerkiksi sairastumisten muodossa. Data tarjoaa apuvälineen muokata harjoituskuormitusta sopivaksi näissä erityistilanteissa."
Hyvinvointidata terveiden harjoituspäivien takana
Tietoevryn kehittämä 360° Training -sovellus tarjoaa niin urheilun kuin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille helppokäyttöisen, aikaa ja rahaa säästävän tavan tarkastella ja analysoida erilaisia yksilön ja ryhmän hyvinvointiin liittyviä tietoja.
"Sovellus yhdistää eri sensoreilla kerättyä tietoa ja sovelluksen avulla urheilijoista koottua kyselytietoa. Näkymä tarjoaa tukiorganisaatiolle ajantasaisen kokonaiskuvan sen sijaan, että he joutuisivat hakemaan jokaisen tiedon eri järjestelmistä. Urheilijat luottavat usein siihen, että valmentaja seuraa kuormituksen kehittymistä. Kun valmennettavia on useita, ja valmennukseen käytettävä aika rajallinen, sovellus säästää valmentajan työaikaa", Partanen tiivistää.
"Nykytilanteessa koko tukiorganisaatio saa sovelluksen avulla nopeasti tiedon valmennusryhmään kuuluvien urheilijoiden kuormituksesta ja terveydentilasta. Useiden urheiluvammojen syntymistä voitaisiin ehkäistä riittävän systemaattisella datan seurannalla. Koska vammoista toipuminen vie usein paljon aikaa, maksaa hyvinvointidatan seuraaminen helposti itsensä takaisin terveinä harjoituspäivinä. Ne ovat kullanarvoisia niin urheilijalle kuin hänen valmentajalleen."