20 lokakuuta 2022
Maajoukkueen vastuuvalmentaja Timo Holopainen pitää Urhea-kampuksen olosuhteita täydellisinä telinevoimistelun harjoitusryhmälle.
– Ennen kuin Urhea-kampus valmistui vuonna 2021, käytimme useampia harjoitustiloja, asiantuntijat työskentelivät eri paikoissa ja siirtymisiin meni paljon aikaa. Nyt meillä on sama harjoitussali käytössä joka päivä ja voimme keskittyä treeneihin ilman häiriötekijöitä.
Hyviä harjoitusolosuhteita täydentää asiantuntijoiden tukiverkosto samoissa tiloissa.
– Kokosin jo vuonna 2020 valmennusryhmän ympärille moniammatillisen asiantuntijatiimin, johon kuuluu urheiluravitsemuksen asiantuntija, psyykkinen valmentaja, fysioterapeutti, lääkäri, kaksoisura-asiantuntija sekä fysiikkavalmennuksen asiantuntija. Nyt he kaikki ovat täällä helposti tavoitettavissa.
Asiantuntijatiimi kokoontuu kuukausittain keskustelemaan valmennusryhmän tilanteesta. Tiedonvaihtoa edesauttaa Tietoevryn kehittämä 360° Training -sovellus, jota ryhmä on koekäyttänyt hyvinvointitietojen seurantaan.
– Ohjelma toimii puhelinapplikaationa, johon laitevalmistajan sensori välittää tietoja urheilijoiden sykkeistä, unesta, palautumisesta ja muusta hyvinvoinnista. Sovellukseen kuuluu myös kysely, johon urheilijat päivittävät omia tuntemuksia olostaan, Holopainen selventää.
Valmennustiimin psyykkisestä valmennuksesta vastaava urheilupsykologi Tatja Holm kokee sovelluksen auttavan asiantuntijaryhmää pysymään ajan tasalla valmennettavien kokonaistilanteesta.
– Data auttaa meitä ymmärtämään kokonaisuutta ja keskittymään niihin asioihin, jotka ovat tärkeimpiä juuri nyt.
Kun telinevoimistelujoukkueen urheilijat täyttivät päivittäiskyselyä kahden viikon intensiivijakson ajan, datasta nousi esiin uneen liittyviä asioita.
– Tiedämme, että suuret harjoittelumäärät lisäävät unentarvetta. Unen laatu vaikuttaa myös keskittymiskykyyn, jota tarvitaan kaikissa urheilulajeissa. Kun kyselyssä havaittiin unen saamiseen liittyviä haasteita, kävimme urheilijoiden kanssa yhdessä läpi, miksi unen saanti on tärkeää huippu-urheilun näkökulmasta. Jaoimme uneen liittyvää tutkimustietoa ja keskustelimme siitä, miten uni vaikuttaa palautumiseen, kehittymiseen ja mielialaan.
– Pääsimme kyselyn avulla käsiksi asiaan, jonka porukka oli kokenut haasteeksi etenkin leiritilanteessa. Stressi voi viedä urheilijalta yöunet tai heikentää unen laatua. Aiheen käsittely auttoi löytämään keinoja unen laadun parempaan hallintaan.
Valmennusryhmän urheiluravitsemuksesta vastaava Laura Manner näkee sovelluksen hyödyt ennen kaikkea siinä, että sen avulla voi havaita asioita, jotka eivät välttämättä nouse esiin arjen keskellä.
– Dataseurannalla on helpompi havaita palautumiseen, lihaskipuihin, uneen, jaksamiseen ja mielialaan liittyviä trendejä, sillä päivittäisessä arjessa urheilija voi sokaistua omalle tilanteelle. Kaikki asiat eivät nouse esiin kasvotusten puhumalla, vaikka ryhmässä onkin erittäin hyvä ja avoin ilmapiiri. Kun urheilija on itsekseen puhelimensa kanssa, hän joutuu oikeasti miettimään, miten vastata kyselyyn.
– Parhaimmillaan data voi auttaa löytämään pitkän aikavälin trendejä ja ilmiöitä ja hahmottamaan syy-seuraussuhteita esimerkiksi ravinnon ja jaksamisen välillä. Ilman oikeaa dataa saatamme lähteä etsimään ongelman syitä vääristä asioista.
Mannerin omaa osa-aluetta, urheiluravitsemusta, ei kannata seurata kyselyiden avulla, sillä ne eivät tuota luotettavaa tietoa.
– Tutkimusten mukaan ravinnonsaannin selvittäminen kyselyjen avulla on hyvin vaikeaa ja epätarkkaa. Se, mitä voidaan seurata ja minkä tiedetään olevan tärkeää, ovat vammat, kivut, loukkaantumiset, uni, sairastumiset, vireystila ja jaksaminen. Jos näistä useammissa on ongelmia, se on minulle vahva viesti siitä, että urheilijan ravitsemus täytyy selvittää tarkemmin esimerkiksi sähköisen ruokapäiväkirjan avulla.
Manner pitää 360° Training -sovelluksessa hyvänä erityisesti sitä, että siitä näkee kerralla eri lähteistä kootun tiedon.
– Kun esimerkiksi kysely- ja syketiedot ovat samalla alustalla, urheilijan ja valmentajan ei tarvitse käyttää aikaa eri tietoalustoille kirjautumiseen ja tietojen kokoamiseen. Yhteinen tieto auttaa myös koko valmennusryhmää näkemään, mikä olisi tärkeintä hoitaa kuntoon juuri nyt ja ketä siihen tarvitaan. Urheilijallekin on usein helpompaa hoitaa asia yhden henkilön kanssa kuin käydä neljän eri asiantuntijan vastaanotolla.
Manner näkee sovelluksen hyödyt myös työn vaikuttavuuden mittaukselle sekä tieteelliselle tutkimukselle.
– Meiltä kysytään usein, miten meidän tekemän työn vaikuttavuutta voi mitata. On vaikea osoittaa, mitä vaikutuksia esimerkiksi ravitsemusohjauksella on ollut urheilijan arkeen ja suorituskykyyn. Mutta jos kyselyn avulla on huomattu ongelmia jaksamisessa, palautumisessa tai suorituskyvyssä ja tilanne on parantunut, kun ravintoasiat on laitettu kuntoon, voidaan päätellä, että se on ollut ainakin yksi osatekijä.
– Olemme käyttäneet sovellusta vasta lyhyen aikaa, mutta sen avulla saatu data on hyvää aineistoa tieteelliseen tutkimukseen. Urheiluun liittyvää tieteellistä tietoa tarvitaan lisää, sillä urheilijat ja toimintaympäristö muuttuvat. Meidän on löydettävä keinoja tuottaa tuoretta tietoa ja löytää syy-seuraus-suhteita esimerkiksi vammojen ja urheilun välillä.
Dataseuranta pitäisi Mannerin mielestä viedä luontevaksi osaksi urheilijan päivittäistä arkea.
– Kysely ei saisi olla urheilijalle ylimääräinen tehtävä, jonka hyöty jää epämääräiseksi. Motivaatio tietojen täyttämiseen pitäisi tulla urheilijalta itseltään. Sen voi nähdä niinkin, että datan avulla valmennustiimin eri asiantuntijat osaavat auttaa urheilijaa entistä paremmin.