17 joulukuuta 2019
Tietoa tulevasta -podcastin toisessa jaksossa Metson digitalisaatiojohtaja Jani Puroranta kertoo, miten liiketoimintaa digitalisoidaan ja palvelullistetaan globaalisti toimivassa teollisuusyrityksessä.
Nappaa alta tärpit jakson kuunteluun:
01.20: Mikä on CDO:n rooli globaalissa teollisuusyrityksessä?
08.40: Mitä palvelullistuminen tarkoittaa Metsolla?
16.55: Datasanasto: Valmistavan teollisuuden datan hallinta
18.15: Miten Metsolla kehitetään datanhallintaa lähitulevaisuudessa?
28.30: Palveluliiketoimintaa kehitetään – mitkä ovat asiakkaan hyödyt?
30.30: Miltä teollisuusalalla tapahtuu seuraavaksi?
Yli 50 maassa toimiva Metso tarjoaa laitteita ja palveluja kaivos-, kivenmurskaus-, kierrätys- ja prosessiteollisuuden käyttöön. Globaalilla teollisuusyrityksellä on toimintaa niin Australiassa, Chilessä kuin Kiinassakin – markkinat eroavat toisistaan suuresti, joten vaikka Metson tarjoamat alustat ja ratkaisut ovat pääpiirteittäin samoja, toimintamallit tulee sovittaa aina kulloisenkin markkinan vaatimusten mukaisesti. Viime vuosien ajan Metsolla on tehty määrätietoista työtä liiketoiminnan digitalisoimiseksi.
“Teknologiakehitys on eksponentiaalista, mutta organisaation kyky omaksua uusia teknologioita on rajallinen. Syntyy kuilu, joka pitää kuroa kiinni”, avaa digitalisaatiojohtaja Jani Puroranta Metson digitalisoitumisen lähtökohtia ja toteaa, että tärkeintä onkin löytää ne teknologiat, joiden hyödyntäminen on Metson liiketoiminnan kannalta oleellista.
“Digiteknologioita on paljon, niitä tulee koko ajan lisää ja ne kehittyvät jatkuvasti – mutta ne kaikki ne eivät ole meitä varten.”
Kun Metsolla muutama vuosi sitten käytiin toden teolla liiketoiminnan digitalisoitumisen kimppuun, hype oli kovaa.
“Puhuttiin, että Uber on maailman suurin taksiyhtiö ilman takseja ja Google maailman suurin mediayhtiö ilman omia medioita. Hypetettiin, että kohta jokainen firma voi myydä tehtaansa ja ryhtyä tekemään vain digihommia”, Puroranta kuvailee ja jatkaa:
“Nyt on ymmärretty, että mikään ei muutu digitaaliseksi yön yli. Digitalisoituminen vaatii raakaa työtä, onnistumisia ja epäonnistumisia, hukkainvestointeja ja onnistuneita investointeja.”
Purorannan mukaan toimialalla ymmärretään nyt realiteetit; se, että onnistumisten kautta saatava hyöty vaatii kovasti töitä.
“Vielä neljä vuotta sitten moni ajatteli, että laitedataa voi kerätä ja hyödyntää ennustettavaan huoltoon ja optimointiin sormia napsauttamalla. Täydellinen algoritmi vaatii kuitenkin monen muunkin kuin Data Scientistin työtä.”
Palveluliiketoiminta on erittäin tärkeä osa Metson toimintaa. Teollisuuden aloille myytävät koneet ja laitteet kestävät kymmeniä vuosia, joten Metson liiketoiminnasta yli puolet tuleekin kulutus- ja varaosien myynnistä sekä laitteeseen liittyvistä huoltotoimenpiteitä. Nyt palvelutoimintaa kehitetään edelleen niin, että asiakkaalle tuotetaan lisäarvoa esimerkiksi datan ja analytiikan avulla.
“Palvelukokonaisuudella ylläpidetään asiakkaan laitteen suorituskykyä ja näin parannetaan tuottavuutta”, Puroranta tiivistää.
Palvelullistaminen vaatii samalla teknologisia muutoksia.
“Esimerkiksi datan käsittelyyn tarvitaan ihan uusia työkaluja – pilvipalveluita, datalakeja, kykyä kerätä dataa asiakkaan omistamista laitteista vaikkapa satelliitin tai 4G-verkon kautta.”
Teknologiakehityksen lisäksi palvelullistaminen edellyttää muutoskyvykkyyttä itse organisaatiolta. Uusia teknologioita kun ei voi tuoda organisaatioon ilman, että organisaatiokin muuttuu.
“On tärkeää miettiä, miten me organisaationa olemme ketterämpiä, pystymme ottamaan uusia teknologioita paremmin käyttöön ja kehittymään edelleen.”
Onnistumisia on jo nähty. Kun esimerkiksi vikatilanteisiin pääsee kiinni ennakoivasti, asiakas voi säästää pitkän pennin paitsi huoltokustannuksissa myös välillisesti, kun toimintaa ei joudu keskeyttämään viikkokausiksi.
Palvelutoimintaa kehittämällä pyritään tuomaan lisäarvoa asiakkaalle, mutta miltä teollisuuden alan teknologinen tulevaisuus näyttää? Jani Puroranta uskoo, että tekoäly muuttuu lähitulevaisuudessa arkipäivän työkaluksi.
“AI tulee kaikkialle: laitteisiin, prosesseihin ja työtapoihin. Tekoäly sulautuu osaksi työntekijän arkipäivää ja muuttuu sitä kautta hypestä arjen työkaluksi.”
Kun laitteisiin tuodaan mukaan älyä, suorituskyky nousee. Purorannan mukaan kyse ei ole vain automaatiosta vaan AI-kerroksen mukanaan tuomasta korkeamman tason älykkyydestä.
“Älykkäät kaivoslaitteet parantavat tuottavuutta itsestään.”
Metsolla teknologista kehitystä edistetään kahdella tasolla. Pitkäjänteisemmän digistrategian lisäksi tehdään ketteriä, lyhyen aikajänteen kokeiluja.
“Tehdään prototyyppejä ja uusia kokeiluja, validoidaan uusia teknologioita ja niiden hyötyjä nopeissa kolmen kuukauden sykleissä”, Puroranta tiivistää.
Kuuntele Tietoa tulevasta podcastin toisesta jaksosta tarkemmin, miten Metso on onnistunut tuottamaan lisäarvoa asiakkailleen teknologisia palveluja hyödyntämällä ja miten datanhallinta näkyy osana teollisuuden alan arkipäivää.
Tietoa tulevasta -podcast – oivalluksia datan mahdollisuuksista
Kuuntele, miten kiinnostavat suomalaiset toimijat näkevät datakeskeisen maailman mahdollisuudet. Ensimmäisellä kaudella vieraina muun muassa Fazerin Juha Eteläniemi, Husin Visa Honkanen ja Keskon Anni Ronkainen.
Podcastia voi kuunnella Soundcloudista, Spotifysta tai osoitteessa tietoatulevasta.fi.
Muista @tietoevryfi myös Instagramissa!