Puolustusvoimien CIO, prikaatikenraali Mikko Heiskanen: Julkisten pilvipalveluiden hyödyt ovat merkittävämpiä kuin niihin liitetyt riskit

Puolustusvoimat vastaa paitsi Suomen sotilaallisesta puolustuksesta myös muiden turvallisuusviranomaisten tukemisesta ja erilaisista kansainvälisistä tehtävistä. Tieto- ja informaatiotekniikalle tämä asettaa merkittäviä vaatimuksia. Miten IT-infrastruktuuri on rakentunut organisaatiossa, jossa on jopa kaksi ja puolisataa eri järjestelmää?

“Puhutaan hallinnollisista järjestelmistä ja operatiivisista järjestelmistä. Hallinnolliset järjestelmät ovat niitä, joilla tehdään viranomaisyhteistyötä Suomessa ja kommunikoidaan ulkopuolisen yhteisön kanssa paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti. Operatiivisilla järjestelmillä valmistaudutaan puolestaan poikkeusolojen eli sodan johtamiseen”, Suomen Puolustusvoimien CIO, prikaatikenraali Mikko Heiskanen kertoo.

Puolustusvoimien tietotekninen palvelutuotanto ja -kehittäminen nojaavat vahvasti ulkopuolisiin kumppaneihin. Esimerkiksi SAP:ia on puolustusvoimissa käytetty toiminnanohjausjärjestelmänä jo yli 20 vuoden ajan. 

Teknologisen kehittämisen osalta puolustusvoimissa keskitytään lähitulevaisuudessa esimerkiksi kvanttiteknologiaan, tekoälyn mahdollisuuksiin ja pilvipalveluiden hyödyntämiseen.

Pilvipalvelut myös puolustusvoimien roadmapillä

Erilaiset pilvipalvelut ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan ennen kaikkea suorituskykynsä ja kustannustehokkuutensa vuoksi. Sotilaallisessa organisaatiossa turvaluokitellun tiedon tallentamiseen ei pilvipalveluita ole tähän mennessä käytetty, mutta nyt pilvipalvelustrategiaa ollaan Mikko Heiskasen mukaan päivittämässä.

“Tällä hetkellä strategia on, että mitään luokiteltua tietoa ei voi käsitellä tai tallentaa julkisiin pilvipalveluihin. Näyttää kuitenkin siltä, että julkisten pilvipalveluiden hyödyt ovat huomattavasti suurempia kuin niihin liittyvät riskit. Tässä suhteessa tulemme siis muuttamaan politiikkaamme merkittävästi,” Heiskanen avaa.

Lähitulevaisuudessa puolustusvoimissakin tullaan siis hyödyntämään pilvipalveluita nykyistä aktiivisemmin. Mutta miten huoltovarmuudelle käy mahdollisissa häiriö- tai poikkeustilanteissa?

“Poikkeusoloissa kaikkia julkipilveen sijoitettuja palveluita ei välttämättä ole käytettävissä, joten arkkitehtuuri on suunniteltava siten, että jonkinlainen paikallinen instanssi on olemassa.” 

Toimintavarmuuden säilyttämiseksi erilaisten tukipalveluiden hyödyntäminen tulee ajankohtaiseksi.

“Esimerkiksi konttiteknologian käyttöönotto on väistämätöntä”, Heiskanen toteaakin.

Elinikäinen taistelukunto -pilotti hyödyntää hyvinvointiteknologiaa

Puolustusvoimissa on viime aikoina panostettu myös hyvinvointiteknologiaan ja sen avulla saatavan mittausdatan yksilölliseen hyödyntämiseen. Keväällä 2019 käynnistynyt Elinikäinen taistelukunto -pilotti tähtää varusmiesten fyysisen kunnon parantamiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa hankkeessa käytetään liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää mittaustietoa, jolloin varusmies voi itsekin seurata ja kehittää kuntoon. 

“Yhteistyössä Tiedon ja Suunnon kanssa toteutettava pilotti on osa puolustusvoimien yhteiskuntavastuuta. Sillä pyritään parantamaan sekä kansanterveyttä että kansantaloutta”, Mikko Heiskanen kertoo.

Kerätyn hyvinvointidatan avulla myös koulutuksesta saadaan entistä yksilöllisempiä.

“Tiedon avulla selviää esimerkiksi se, miten harjoituksista on palautunut”, Heiskanen avaa.

Pilotin taustalla on huoli palvelukseen astuvien varusmiesten ja reserviläisten fyysisestä kunnosta, joka on ollut laskusuunnassa. 

“Toivomme, että pelillistämistä hyödyntämällä ja henkilökohtaisen seurannan mahdollistamalla tilanne parantuisi”, Heiskanen kiteyttää.

Lue lisää: Suomen maanpuolustus nojaa hyvään kuntoon - teknologia avuksi kunnonkohotustalkoisiin

Tekoälyä ja etäjohtamista

Puolustusvoimissa tarve turvalliseen ajasta ja paikasta riippumattomaan johtamiseen on nähty jo jonkin aikaa. Mikko Heiskanen kertoo, että tulevaisuudessa tähän tullaan keskittymään entistä enemmän:

“Johtamista pyritään tehostamaan siten, että se olisi turvallista ajasta ja paikasta riippumatta. Hajatyön tekeminen ei ole uusi trendi, mutta meillä on koko ajan kasvava paine siihen suuntaan.”

Suomen sotilaallisen suorituskyvyn kehittämisessä myös tekoälyllä on roolinsa. 

“Haluamme olla tekoälyn soveltamisen kärkijoukossa. Digitaalisesti turvallinen tekoäly on sekä tulevaisuuden uhka että mahdollisuus”, Heiskanen toteaa.

Toimiva datastrategia on kuitenkin edellytys tekoälyn kehittämistyön näkökulmasta.

“Jos tietoa ei voi käsitellä ja luokitella metadatatasolla, tieto ei ole silloin käytettävissä. Ja tiedon saatavuus on meidän strategiamme ytimessä.”

Kuuntele Data Insiders -podcastia Spotifyssa!