21 lokakuuta 2020
Suomalaisten luottamus viranomaisiin ja yrityksiin henkilötietojen käsittelijöinä on säilynyt muuttumattomana. Luottamus viranomaisiin on pitänyt pintansa: edelleen noin neljännes suomalaisista pitää näitä erittäin luotettavina henkilötietojen käsittelijänä. Vain kolme prosenttia suomalaisista pitää yrityksiä erittäin luotettavina henkilötietojen käsittelijöinä. Samalla melko luotettavina pitävien osuudet ovat molempien osalta kasvaneet, jota voidaan pitää hentona signaalina digiluottamuksen lisääntymisestä. Toinen hento signaali on nettiäänestämisestä kiinnostuneiden suomalaisten korkea osuus. Luottamuksen kasvattaminen digitaalisia palveluja kohtaan vaatii silti lisää työtä.
TietoEVRYn Tietoturvabarometri selvitti nyt toista kertaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kuluttajien näkemyksiä tietoturvasta, mukaan lukien henkilötietojen käsittely yritysten ja viranomaisten toimesta. Suomalaisista 24 % pitää viranomaisia erittäin luotettavina henkilötietojen käsittelijänä. Vuoden 2018 barometrissä vastaava osuus oli 25 %. Vastaavasti luottamus yrityksiä kohtaan on edelleen heikko. Vain 3 % suomalaisista pitää yrityksiä erittäin luotettavina henkilötietojen käsittelijöinä (vuoden 2018 osuus 5 %).
Toisaalta on havaittavissa hentoisia digiluottamuksen kehittymisen merkkejä. Suomalaisista 63 % pitää viranomaisia melko luotettavina henkilötietojen käsittelijänä, kun 2018 Tietoturvabarometrissa vastaava osuus oli 58 %. Vastaava luotto yrityksiin on sekin hieman vahvistunut: 50 % suomalaisista pitää yrityksiä melko luotettavina henkilötietojen käsittelijöinä (2018 osuus 45 %).
”Tietoturva ja -suoja ovat digiluottamuksen sydän. Digiluottamuksessa ollaan menossa eteenpäin, vaikkakin pienin askelin. Luottamus viranomaisiin ja Suomen maailmankuulu tietoturvaosaaminen muodostavat mainion perustan, jolta ponnistaa. Korona on tuonut mukanaan digiloikan monien palveluiden muuttuessa poikkeustilanteen myötä digipalveluiksi. Selvästi yrityksillä on kuitenkin paljon työtä tehtävänä digiluottamuksen heikkojen versojen kasvattamisessa. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin optimistinen siinä, että digiluottamuksen kehittäminen tulee avaamaan suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia. Voiko luottamuksen lisääminen tehdä digiloikasta pysyvän?”, sanoo TietoEVRY tietoturvaliiketoiminnan johtaja Maria Nordgren.
Henkilötietojen yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen julkisten palveluiden kehittämisessä suhtaudutaan Suomessa edelleen nihkeästi. Heikkoja signaaleja digiluottamuksen noususta on sentään nähtävissä – selvityksen mukaan vastustus luovuttaa dataa yhteiskunnan kehittämiseen on vähentynyt. Suomalaisista 24 % suhtautuu positiivisesti siihen, että viranomaiset keräisivät dataa esim. viranomaissivuilla vierailuista tai liikkumisesta julkisten palveluiden parantamista varten. Vuoden 2018 Barometrissä vastaava osuus oli 30 %, mutta negatiivisesti asiaan suhtautuvien osuus on pienentynyt selvästi 62 prosentista (2018) 38 prosenttiin (2020).
”Eihän tilanne ideaalilta näytä digitaalisten kansalaispalveluiden näkökulmasta. Onneksi pieni valonpilkku on havaittavissa. Terve epäluulo on toki normaalia, asenteet muuttuvat hitaasti. Korona on todennäköisesti vaikuttamassa siihen, mihin kaikkeen kansalaiset ovat valmiita digipalveluiden osalta yleisen suojautumisen helpottamiseksi. Tulemmeko näkemään, että digitalkoohenki nostaa päätään Suomessa?” Nordgren jatkaa.
Myös yhdeksi digiluottamuksen kasvun merkiksi voidaan lukea se, että 63 % suomalaisista haluaisi mahdollisuuden äänestää etänä internetin kautta seuraavissa eduskuntavaaleissa. Jopa ikäluokassa 65-79 tämä osuus on 52 %.
Mahdollinen tekijä luottamustason jämähtämiseen voi olla yksinkertaisesti kansalaisia vaivaava tietoturvaväsy. Suomalaisista 21 % ei koskaan lue verkkosivun yksityisyydensuojan ehtoja ennen kuin hyväksyy ne, ja 68 % lukee ne vain joskus.
”Kanavia, sisältöä, salasanoja ja tietosuojalausekkeita tulee koko ajan lisää valtavalla vauhdilla, ja ihmisten digikäyttö lisääntyy. Miten kansalainen ja kuluttaja jaksaa seurata tätä kaikkea? Vastuunkanto digipalveluiden turvallisuudesta ja käytön helppous vetävät eri suuntiin”, Nordgren sanoo.
”Kaikkien tulee kantaa vastuunsa digipalveluiden turvallisuudesta omalla nettikäyttäytymisellään. Onko ongelma se, että ihmiset eivät ymmärrä oman datansa arvoa ja vastuutaan sen suojaamisessa? Digikansalaistaitojen parantaminen, mutta sen lisäksi myös yritysten ja julkisen sektorin toimet – kaikkia vaaditaan”, Nordgren jatkaa.
TietoEVRYn Tietoturvabarometri toteutettiin nyt toista kertaa. Edellinen toteutettiin vuonna 2018. Barometri kerää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kuluttajien näkemyksiä tietoturvasta ja -suojasta. Selvityksen toteuttivat TietoEVRYn toimeksiannosta tutkimuslaitokset Kantar Sifo (Ruotsi) ja Kantar (Suomi, Norja) ajanjaksolla 15.-22.9.2020. Vastaajien ikäjakauma oli 18-79, ja vastaajia oli kaikkiaan 3 093, joista Suomessa 1 046, Ruotsissa 1 000 ja Norjassa 1 047. Selvityksen virhemarginaali on +/-5 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja:
Maria Nordgren, tietoturvaliiketoiminnan johtaja, TietoEVRY, 040 500 9760, maria.nordgren (at) tietoevry.com
TietoEVRYn viestintä, news (at) tietoevry.com, 040 570 4072
TietoEVRYn tietoturvabarometri (englanniksi)
TietoEVRY luo digitaalista etumatkaa yrityksille ja yhteiskunnalle. Olemme digitaalisiin palveluihin ja ohjelmistoihin keskittynyt yhtiö, joka yhdistää paikallisen osaamisen sekä globaalit kyvykkyydet asiakkaidemme eduksi. Pohjoismaiset arvot luovat perustan onnistumisellemme.
Noin 24 000 asiantuntijaamme ympäri maailmaa palvelevat tuhansia yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita yli 90:ssä maassa. TietoEVRY:n liikevaihto on noin 3 miljardia euroa ja yhtiön pääkonttori sijaitsee Suomessa. Yhtiö on listattu NASDAQissa Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslo Børsissä. www.tietoevry.com