26 kesäkuuta 2023
Vihreään siirtymään suhtaudutaan Suomessa kaksijakoisesti: hallituksen asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ei uskota ja taloustilanne ajaa tärkeysjärjestyksessä niiden ohi, mutta ilmasto- ja ympäristötoimien uskotaan kuitenkin tuovan Suomelle taloudellisia hyötyjä ja uutta osaamista. Melkein puolet uskoo, että talouskasvu edellyttää myös työperäistä maahanmuuttoa.
Miltei kaksi kolmasosaa suomalaisista (64 % vastaajista) on menettänyt uskonsa siihen, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pyrki Marinin hallitus ja siihen on sitoutunut myös tuleva hallitus tuoreessa hallitusohjelmassaan. Epäusko hiilineutraaliuden saavuttamiseen tavoiteajassa korostuu muun muassa yli 45-vuotiailla ja alle 30 000 asukkaan paikkakunnilla. Näin kertoo Tietoevryn toukokuussa 2023 toteuttama kansalaistutkimus, johon vastasi 1 000 16–64-vuotiasta ympäri Suomen.*
Yli puolet suomalaisista (53 %) näkee, että ilmastonmuutos on meidän kaikkien vastuulla. Vajaa kolmannes (29 %) kokee vastuun olevan päättäjillä, kun taas neljännes (26 %) mainitsee yritykset ja teollisuuden. Yritykset voivat vastaajien mukaan toimia ilmastonmuutosta vastaan parhaiten vähentämällä omaa energiankulutustaan ja hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa (41 %), vähentämällä omia hiilidioksidipäästöjään (39 %) ja vähentämällä jätteidensä määrää (35 %).
”On selvää, että yritysten on tunnettava vastuunsa niin ilmastonmuutoksen hillinnässä kuin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä Suomen hallituksen ilmastopolitiikasta riippumatta. Niin asiakkaat, regulaatio kuin lainsäädäntö kohdistaa jo merkittäviä vaatimuksia yrityksille, joiden tulisi vähentää muun muassa raaka-aineiden ja energian käyttöä”, Tietoevryn liiketoimintajohtaja Jaakko Tapanainen sanoo.
”Yritysten tarve ja kyky hyödyntää dataa kasvaa jatkuvasti. Todennetun datan avulla yritykset pystyvät lisäämään läpinäkyvyyttä koko arvoketjuunsa, ja optimoimaan toimintaansa esimerkiksi tuotanto- ja toimitusketjun osalta. Kehitämme asiakkaidemme kanssa jatkuvasti uusia ratkaisuja ja toimintatapoja teollisuuden vihreän siirtymän mahdollistamiseksi”, Tapanainen jatkaa.
Kansalaistutkimukseen vastanneiden mielestä erityisesti Suomen heikko taloustilanne ajaa ilmastotavoitteiden saavuttamisen ohi, mutta metsäpolitiikka aiheuttaa ristiriitaisia ajatuksia. Lähes puolet ajattelee, että talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ilmastotavoitteiden saavuttamisen edelle (47 % täysin tai melko samaa mieltä) ja enemmistö vastustaa EU:n pyrkimyksiä rajoittaa Suomen metsien käyttöä (56 % täysin tai melko samaa mieltä). Siitä huolimatta 56 % kokee, että metsiä pitäisi suojella nykyistä enemmän, jotta luonnon monimuotoisuus vahvistuisi.
Vain 26 % tutkimukseen vastanneista ajattelee, että Suomen pitäisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hidastamisessa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia. Tästä huolimatta reilu puolet (53 %) kokee suomalaisen yhteiskunnan voivan hyötyä teollisuuden vihreästä siirtymästä, myös taloudellisesti. Vihreän siirtymän ansiosta Suomeen uskotaan kehittyvän uutta osaamista (51 %), syntyvän uusia työpaikkoja (37 %) ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantuvan (27 %). Kuitenkin vain 23 % vastaajista uskoo Suomen talouden kasvavan teollisuuden vihreän siirtymän myötä.
"On ilahduttavaa huomata, että yli puolet kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että Suomi voi hyötyä teollisuuden vihreästä siirtymästä taloudellisesti. Toki uudet innovaatiot ja kehitystyö vaativat aluksi investointeja, mutta niiden avulla pystymme hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, pysymme mukana globaalissa kilpailussa ja tuemme pitkässä juoksussa Suomen talouden kasvua ", Jaakko Tapanainen summaa.
Yli puolet kyselyn vastaajista (53 %) kokee, että Suomen tulisi houkutella ulkomaisia osaajia nykyistä paremmin ja miltei puolet (49 %) on melko tai täysin samaa mieltä siitä, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Tämä tosin jakaa mielipiteitä: esimerkiksi vain 41 % nuorista (16–24-vuotiaista) näki maahanmuuton hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksenä, kun taas 60–64-vuotiaista 59 % piti sitä tarpeellisena.
Suomalaiset näkevät, että ulkomaista työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti terveydenhuolto- (57 %), ravintola- (36 %) ja rakennusalalla (34 %). Vastaajista 34 % mielestä myös teknologia-alalle tarvitaan kansainvälisiä osaajia.
Katso SuomiAreena-keskustelu aiheesta MTV Katsomossa
Talous kasvuun ja päästöt laskuun: vihreä siirtymä Suomen kilpailukyvyn elinehtona? -paneelikeskustelussa olivat mukana muun muassa emeritusproferssori Markku Ollikainen, EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, Konecranesin teknologiajohtaja Juha Pankakoski ja Tietoevryn liiketoimintajohtaja Jaakko Tapanainen.
Tutustu Tietoevryn ohjelmaan SuomiAreenassa: www.tietoevry.com/suomiareena2023
*Tietoevryn kansalaistutkimuksen toteutti Miltton Oy:n Research & Insight -tutkimustiimi Tietoevryn toimeksiannosta. Vastaukset kerättiin Bilendi Oy:n kuluttajapaneelissa 22.–30.5.2023. Kyselyyn osallistui 1 000 16–64-vuotiasta vastaajaa ympäri Suomen. Vastaajat edustivat iältään, sukupuoleltaan ja alueeltaan Suomen väestöä. Tutkimuksen kokonaisvirhemarginaali on 2 prosenttia suuntaansa.
Lisätietoja:
Tietoevryn viestintä, news@tietoevry.com, p. 040-570 4072
Tietoevry tukee yhteiskunnan kehitystä vastuullisen teknologian avulla. Olemme johtava teknologiayritys, jolla on pitkä historia Pohjoismaissa sekä globaalit kyvykkyydet. Arvojemme – avoimuus, luottamus ja monimuotoisuus – ohjaamana rakennamme asiakkaidemme kanssa digitaalista tulevaisuutta, jossa yritykset, yhteiskunnat ja ihmiskunta menestyvät.
24 000 pilviteknologiaan, dataan ja ohjelmistoihin erikoistunutta asiantuntijaamme ympäri maailmaa palvelevat tuhansia yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita yli 90 maassa. Tietoevryn vuotuinen liikevaihto on noin 3 miljardia euroa ja yhtiön osakkeet on listattu NASDAQissa Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslo Børsissä. www.tietoevry.fi